...

Poissaoloni on varmasti mietityttänyt joitakin. Postaustauko venyi yllättävänkin pitkäksi, jopa kolmeen viikkoon ja jos nyt näin suoraan sanon, niin motivaatio kömpiä koneen ääreen on ollut olemattoman pieni. Yksi syy myöskin tähän lienee viikon kestänyt some-tauko. Tasan viikko sitten löin facebookin, instagramin ja askin kiinni, eikä ole ikävä ollut. Joten tänään ilmoitusvyöryä odotellessa Kuluneen viikon aikana olen lähinnä totutellut ajatukseen kesälomasta ja koittanut epätoivoisesti keksiä jotain ''järkevää'' tekemistä. Joten mikä sen parempaa, kuin C.S.I -maraton ;).
          Näin äkkisilteen on enemmän kuin outoa olla ajattelematta koulua. Ei tarvitse koko ajan olla miettimässä seuraavaa askelta ja pohtimassa jos jonkinlaisia aikatauluja. Nyt jos koska olisi aikaa tehdä jos jonkulaista ''yoloa'', mutta lomalle jääminen olikin oikeasti odotettua vaikeampaa. Yöllä sitä pyörii sängyssä ja katsoo kelloa puoli kuusi ja muistaakin olevansa lomalla... Perjantaina lävähtää wilmaan kuudennen jakson arvosanat ja kyllä hitusen kuumottelee. Varsinkin enkusta ja matikasta en uskalla sanoa yhtään mitään.
          Toivottavasti viikon päästä olisin jo työntouhussa. Nimittäin SAIN TÖITÄ! Tässä taas hyvä muistutus siitä, että aktiviisuus kannattaa, eikä kannata heti heittää kirvestä kaivoon, vaan jatkaa sinnikkäästi yrittämistä. Palaan joissain vaiheessa takaisin samaan paikkaan, jossa viime kesänä neljä viikkoa vietin. Jo yllättävän lähellä häämöttää myös rippileiri. Kaksi vuotta sitten sitä tuskaili oman leirin kanssa ja sitä ajatteli, että kun kerran sieltä pois pääsee takaisin en ole menossa.. Toisin kävi, taas kerran.
            Nyt tässä koitan parhaani mukaan sairastella lenssut pois ja saada ääneni takaisin, jotta voisi ruveta miettimään pikkuhiljaa, mitä sitä tulevan kesän aikana kehittelisi. Viimeinen kesä alaikäisenä, joten kai siitä täytyisi  saada ikimuistettava.
-Jenna-

                                                                       Rafting, Zaragoza