Lauantaina lukiourani sai viimeisen sinettinsä. Todistukset kouraan ja lakki päähän. Voin kunnialla sanoa, että toden totta selvisin, vaikka satunnaisesti tuntuikin siltä, ettei siitä tulisi mitään. Arvosanatkin olivat mielestäni oikein hyvällä tasolla: Lukion päättötodistuksen ka 8,6 ja yo-todistuksen yleinen arvosana M. Kaiken kukkuraksi yhteiskuntaopin Laudatur ja stipendi lukion parhaasta yhteiskuntaopin arvosanasta. Ei kai tässä mitään valittamisen aihetta siis ole päinvastoin. Raastavasta abikeväästä on vihdoin ja viimein selvitty!
Edellisestä postauskerrasta on kulunut jo sen verran aikaa, eli kuten arvata saattaa kyseisellä välillä on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Pääsin kuin pääsinkin Vakavasta jatkoon ja soveltuvuuskokeessa olin tänään. Soveltuvuuskoe sisälsi haastatteluosuuden sekä ryhmätilanteen. Olen kolunnut elämäni aikana lukuisia haastatteluja eri tilanteissa ja voin todeta, että tämä kyseinen tänään kohtaamani tilanne oli kyllä ehdottomasti yksi haastavimmista, jos ei peräti haastavin. Kysymykset olivat yllättävänkin syvällisiä ja jouduin muutamaan kertaan pitämään hetken taukoa ennen vastaamista. Päälimmäiseksi jäi kuitenkin hyvä fiilis ja mielestäni onnistuin oikein hyvin. Ryhmätilanne sujui ongelmitta ja omalle kohdalleni osui oikein ihana ryhmä. Kaikki hakijat olivat äärettömän hyvin valmistautuneita ja soisin jokaiselle opiskelupaikan. Kuitenkaan kaikkia ei voida valita.. Vain joka kolmas saa paikan. Nyt pari viikkoa odotellaan ja toivotaan parasta.
Mutta takaisin yo-juhlapäivään. Olin itse suunnitellut juhlamenun jo aikoja sitten, mutta kun sen toteutus lopulta alkoi ei enää hirveästi hymyilyttänyt. Tahdoin tarjottavista mahdollisimman omaperäiset ja tahdoinkin, että kaikki mahdollinen tehtiin itse. Niin karjalanpiirakat kuin lihapullatkin olivat itsetehtyjä. Samoin kuin suklaakakun päällä olevat suklaaruusut. Kakkujen makuina toimi mango-valkosuklaa, sekä vadelma-suklaa. Lisäksi tein pieniä paahdettu valkosuklaa-raparperijuustokakkuja. Itse en kesätöiden vuoksi ehtinyt tekemään kakkupohjia, joten ne jäivät äitini vastuulle ja tuloksessa ei kyllä ollut mitään valittamista. Tähän väliin tahdonkin kiittää äitiäni hurjasta työpanoksesta juhlien ja joko opintojeni suhteen. Se äidinlyyra ei todellakaan ole rintapielessäsi turhaan.
Mekko-ostoksilla käytiin toukokuussa Tampereella ja oma mekkoni on ostettu Leimuskasta. Alusta alaken tahdoin mintunvihreän mekon ja siitä en halunnut joustaa. Meikin tein itse, mutta hiukset kävin laitattamassa kampaajalla. Ainoa harmituksen kohde lookissani kohdistui hiuksiin. Pakkohan se on uskoa, että ne kiharat, kun eivät vaan kertakaikkiaan pysy.
Kaiken kaikkiaan aivan mieletön päivä! Isot kiitokset kaikille osallistuneille. Teitte päivästäni uskomattoman, enkä voi millään kiittää teitä riittävästi!
Täytyy todeta, että vaikka opiskelupaikka ei olekaan vielä varma, mutta silti voin itseäni onnitella. On takana kuitenkin hyvin rankka vuosi. Nyt voin rauhassa keskittyä tekemään työt kunnolla ja totutella kaupunkiasumiseen. Ensimmäisestä kertaa pariin vuoteen edessä on opiskeluvapaa kesä! Voisiko asiat paremmin olla. Vaikka se verottaa, niin kyllä se palkinto jossain vaiheessa tulee. Loppuun vielä pari ällösöpöä kuvaa (Älä selaa alaspäin, jos ällösöpöt kuvat aiheuttavat pahoinvointia)
Ihanaa kesää!
-Jenna-
