B-DAY PRESENTS

''Kun olet iloinen nauran kanssasi. Kun olet surullinen itken kanssasi. Kun olet yksin lupaan olla kanssasi. Kun olet ystäväni, en tarvitse muuta''

Nyt sain viimein aikaiseksi napsia kuvat synttärilahjoistani. Ylläoleva teksti onkin peräisin lahjasta, jonka sain Annalta. Ihana teksti kerrassaan, tässähän herkkä ihminen ihan herkistyy.. Kenties Anna on pistänyt korvan taakse, että valitan ehkä liiankin usein, että koruni ovat sikinsokin.. Sain Annalta myös enkeliheijastimen (koska en kuulemma koskaan käytä heijastimia, joten se roikkuu tällä hetkellä takissani), lahjasta löytyi myös ''yllättäen'' purkkapussi. Olenhan viimeiset puoli vuotta syönyt kaikki Annan purkkavarastot tyhjiksi, joten kerrankin on omat..
       Hoggis osti ihan liian kalliin lahjan. Jo joulun aikaan ramppasin Kick:sissä katselemassa Taylor Swiftin Wonderstruck- hajuvettä. Kerrankin olin löytänyt sellaisen hajuveden, josta en saa hengenahdistusta. (Lievää taipumusta yliherkkyyteen), mutta en tohtinut ostaa sitä... Kauhukseni kuitenkin huomasin Hoggiksen ostaneen sen minulle. Lisää tuoksusta voit lukea täältä
       Koeviikko vihdoin ja viimein ohi ja nyt uusia suunnitelmia kohti. Tulevista arvosanoista en taida uskaltaa sanoa mitään, koska sieltä voi kirjaimellisesti tulla ''ihan mitä vain''. Nyt kuitenkin innolla kohti lomaa!--> 
Nähdään reilun viikon päästä! Tää typy lähtee viikoksi purkamaan stressiä ladulle ;) (vihdoin)
-Jenna-

Viime sunnuntain leipomuksia. Tästä piti tulla ystävänpäivä- sydän leivoksia.. Kuorrutusta fiksailin taas kerran vähän terveellisempään suuntaan. Siinä on käytetty kermakaramelli puddingia ja rahkaa, sekä n. 2dl kermaa. Lisämausteena tummaasuklaata.

NIMETÖN

''Kyllä se aurinko paistaa joskus risukasaankin''

Tälläkin hetkellä täytyisi istua jossain muualla, kuin koneen ääressä. Mieluiten englannin kirja nenän alla sanoja päntäten. Mutta, jos nyt näin rehellisesti sanon: ''Ei voisi vähempää innostaa.'' Neljä koetta kahdessa päivässä verottaa omansa ja henkisesti alan olla loppu. Vapaa-aika ja niin sanotut muut ajatukset ovat vieras käsite tämän hetkisessä arjessani. Mielessä pyörii satoja sanoja ja asioita. Edes lihaskunnolle tai liikunnalle ei ole aikaa jäänyt, joten huomenna on edessä kovempaakin kovempi salitreeni..  Loma osuu ehkä mitä parhaimpaan kohtaan ikinä, jos voisi edes viikon käyttää ajatellen vain omaa hyvinvointiaan ja lataamalla akut täyteen tikkiin uutta jaksoa ja haasteita ajatellen.
       Asukuviin olen pyöritellyt ideoita, mutta valoa on tähän aikaan vuodesta vielä niin vaikea löytää, joten tänään joudutte tyytymään ruoka- ja leivoskuviin. Uudet Biancon korotkin, sekä synttärilahjat yrittävät löytää tiensä blogin puolelle mahdollisimman pian. Luultavammin kuitenkin hiihtoloman jälkeen, kun taas aikaa ja motivaatiota jostain löytyy matkaan.
       Nyt kuitenkin taidan hinata itseni väkisin kirjan luokse ja käyttää viimeiset voiman rippeeni parin sadan sanan opetteluun...
<3:llä Jenna

Laitetaankos jommasta kummasta ohjetta?

SEVENTEEN YEARS

Tämän kuvan otosta tuli tänään 17 vuotta. Tuona päivänä oli -25 astetta pakkasta, (tänään ei ihan sellaisiin lukemiin päästy)

Pienestä pitäen olen ollut koira ihmisiä. Mummini Piku koiran kanssa tuli vietettyä monia lapsuuden rientoja. Hauveli sai kuitenkin enkeli piikin minun ollessa kahdeksan vuotias.

Vuodet vierivät. Syntyi pikkuveli ja kasvoin. Uusia kavereita tuli elämääni kerhon ja myöhemmin eskarin myötä. Rakastin barbeja ja saatoin moniakin tunteja vain istua huoneeni lattialla ja pidellä barbia kädessäni. Silittää sen hiuksia ja suu auki keskustella sen kanssa :D

Urheilusta olen aina tykännyt. Monet kerrat mummin kanssa sohvalla istunut ja pitänyt mäkihyppääjlle peukkuja sormet ja varpaat pystyssä. Katsonut hiihtoja, sekä tietysti itse hiihtänyt. Koulun hiihtokilpailuista tuli mitaleita roppakaupalla ja tässäkin tuli ensimmäinen juoksu mitalli (en siis koskaan juoksua ole harrastanut)

Jenna seitsemän vuotta. Äiti oli laittanut poskeeni tuollaisen tatuoinnin ja taitaa olla vähän huulikiiltoakin. Muistan kun tuo paita piti aikanaan vartavasten ostaa kouluun lähtöä varten. Joka kerta kaupassa ollessamme äiti sai hätistellä minut pois kenkä osastolta, kun ihailin sieltä tyttöjen juhlakenkiä, mitkä olisin aina ennemmin kelpuuttanut ''rumien'' lenkkareiden sijaan.

Sitten tehdäänkin jo aikamoinen hyppäys. Vuodelta 2008. Olin tuolloin hiljainen tyttö, josta moni ei tiennyt juuri mitään. Tuo vaihe oli ehkä sitä ns. varhaisteini kriisiä. Puhuttiin mesessä, napsin itsestäni hienoja selfie kuvia mesen profiilikuviksi ja testailtiin salaa äidin huulipunia. Joskus on ehkä ikäväkin tuota aikaa. Aikaa joilloin lasten keskuudessa ''in'' oli vielä tarrojen vaihtelu ja lipun ryöstön pelaaminen.

Ensimmäinen facebookin profiilikuva ikinä!Tuolloin olin lähdössä seiska luokalle. Seiska mullisti elämääni. Muutti sitä hyvin paljon. Muistan hyvinkin kun parina ensimmäisenä yläaste viikkona kummastelin monttu auki seurustelevia rinnakkaisluokkalaisiani.

2012, se kultainen vuosi jolloin blogi sai alkunsa. Kuva on ihan ensimmäisistä postauksista ja ne laadut olivat tätä luokkaa. Tuolloin omistin vielä otsiksen.

Tasan vuosi sitten. Sweet sixteen, menossa ystävänpäivä tapahtumaan koululle.

Jenna 17v.

PORTFOLIO PHOTOSHOOTS PART 2

''Voitko joskus puhua jostain muusta, kun koulusta?'', totesi isäni eilen autossa, kun oltiin tulossa pitsalta kotiin. Koulusta on tullut tärkein osa elämääni. Miksi? Vietän siellä/sen parissa suurimman osan hereillä olo ajastani. Joten oikeastaan millekään muulle ei jää aikaa. Onko sen tarkoitus olla näin? Ehkä, ehkä ei, mutta silti se on..

Koko viime viikon ajan olen siis pakertanut koulun kanssa ja reilun viikon päässä häämöttävä koeviikko aiheuttaa  ahdistusta. Matikkaa pitäisi 50 tehtävää tehdä, englannin ja espanjan sanoja lukea. Unohtamatta historiaa ja uskontoa. Tässä välissä pitäisi vielä muistaa huolehtia itsestään. Liikkua ja nukkua ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Kaikki ei vain millään mahdu tuohon yhtälöön, vaikka kuinka yrittäisi sulloa.

Viime viikolla sähköpostiini kolahti tilauskuvat Jade:n portfolio kuvauksista ja saattekin nähdä ne nyt. Itse olen näihin ihan suhteellisen tyytyväinen. Mitäs olette mieltä? Tässä olen parisen viikkoo suunnitellut uusia kisoja innolla, mutta suurin osa niistä sijoittuu syksylle, joten mittojen hijomiseen on vielä aikaa. Uudet ''kisakengät'' tarttui eilen mukaan. Bianco Footwear:ista hintaan 30e, niissä on 12cm korkoo ja yllättävän helpot kävellä. Nyt vaan kävelyä vielä parempaan tikkiin...

Ensi viikkoon,
-Jenna-

(C) Jatta Hartikainen, Jade Advertising Model Agency