KIITOLLINEN, SIUNATTU, ONNELLINEN

Kun kuulin ensimmäisen kerran Cheekin stadionin konsertista ajattelin innoissani, kuinka mahtavaa olisi päästä mukaan niin massiiviseen tapahtumaa. Ensimmäinen konsertti varattiin loppuun ja jäin ilman lippuja. Tuli toinen konsertti, mikä mahdollisti vielä unelman. Ongelmana oli kuitenkin äitini, joka ei ollut hirmu innostunut ideasta. Kuitenkin lippujen tultua myyntiin, sain kesken äikän tunnin viestin, jossa äitini kertoi varanneensa liput. Kieltämättä siinä muutama kyynel poskelle vierähti..
             Yli puolen vuoden odotus ja eilen se päivä vihdoin koitti. Odotukset olivat korkealla ja mahan pohjassa muutamia perhosia. Kun paikoille päästiin ja keikka oli vihdoin alkamassa, porukkaa valui paikalle ja musiikki jyskytti. Katsomoissa ihmiset seisoivat ja huutivat ja Jaren sisääntullessa meno oli jo sen verran katossa, että pisti ihan polvet tutisemaan. Tunnelmaa on vaikea kuvata sanoin, mutta suuren vaikutuksen se teki ja ylitti kaikki odotukset 100-0. Keikan joka sekunti oli tarkkaan suunniteltu ja mietitty ja valtava työpanos näkyi ja ennen kaikkea kuului.
             On uskomatonta ajatella, että miten yksi suomalainen artisti voi vetää noin ison paikan kuin Olympiastadionin täyteen ja peräti kahtena päivänä. Ei voi muuta kuin hattua nostaa, niin suuren määrän työtä kyseinen unelma on Jarelta vaatinut. Ei kenestä tahansa ''perusjannusta'' vastaavaan olisi. On hienoa, että stadionin konsertista oli tehty omalaatuinen ja mikään adjektiivi ei riitä kuvaamaan sitä. Ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista illoista ja kyllä olisi harmittanut, jos olisi välistä jäänyt. Ilta, joka varmasti muistuu mieleen vielä vuosienkin jälkeen.
-Jenna-

GREY MAXIDRESS

Äidin vaatekaappi on vaan toisinaan aikamoinen aarrearkku varsinkin, jos etsii jotain ihan uutta ja kivaa. Tällä kertaa käteeni osui harmaa maksimekko, joka hintalapusta päätellen on peräisin Vilasta. Olen käyttänyt sitä nyt muutaman kerran, mutta vihdoinkin se päätyi kuviin.
             Koulun alettua olen huomannut itsessäni yhden asian, mitä onkin jo jonnin verran ollut ikävä, nimittäin motivaatio blogia kohtaan. Olen löytänyt taas sen kirjoittamisen ilon, sekä intohimon vaatekaapin tonkimiseen ja kuvienmuokkaukseen. Myös leipomiseen olen rakastumassa vielä vahvemmin lisää ja eilen pyöräyttelinkin persikkakeikauskakun, joka vie kyllä makunystyrät mennessään. Nam!
             Olen tässä pohtinut viime päivät muutamia erikoispostauksia ja miettinyt niiden toteutusta. Erityisesti postaukset liikunnasta ja kauneuskilpailuista, sekä uusi My day kiiluvat tällä hetkellä ''listan'' kärjessä ja kenties ne piakkoin tänne ilmestyvätkin. Muistattehan, että jos mielenpäällä pyörii jotain kysymyksiä tai postaus ehdotuksia, niin otan niitä enemmän kun mielelläni vastaan :)
-Jenna-

 

CAKE WITH SUGAR ROSES

Äitini täytti viime viikolla vuosia ja siten leipoi kakun työpaikalleen. Kakku on siis aivan perinteinen täytekakku, jonka sisällä on hedelmäsosetta ja mansikkahilloa. Ainoa erikoisuus onkin siis perinteiseen kermakakkuun verrattuna kakun päällys, joka on tehty sokerimassasta.
      Ruusut kakun päällä ovat ainoa osa, jonka olen kakusta tehnyt ja samalla ne ovat ensimmäiset kukkakoristeet, mitä sokerimassasta olen tehnyt. Mielestäni ne onnistuivat sen verran hyvin, että täytyy ehkä kokeilla useimminkin.
       Olen tässä suunnitellut tulevia leivonnaisia ja vahvana seuraavana kokeilussa olisi macaronsit. En anna mitään takeita miten niissä käy, mutta kuvat kyllä ilmestyy tänne, jos saan niistä edes jonkinnäköisiä.

BEIGE SWEATER

On olemassa varmaan jonkinlaista kummaa karmaa, että heti koulujen alkaessa sää muuttuu sateiseksi ja ''syysmaiseksi'', mutta tämän viikonlopun kohdalla on saanut vielä nauttia lämpöisistä ilmoista, viettää aikaa pihalla ja ottaa viimeisimmät Auringon säteet vielä talteen.
           Tulevan viikolla on ohjelmassa jos jonkunnäköistä menoa. Torstaina on lukiomme perinteinen ''tutustumistapahtuma'', ja perjantaina Cheekin olympiastadionin keikka, jota onkin odotettu jo viime marraskuusta lähtien. Tietysti olisi vielä miljoonaa kouluhommaa rästissä, mitkä odottaisivat tekijäänsä. On totta, että kakkosvuosi on huomattavasti ykkösvuotta haastavampaa, mutta eiköhän tästä selvitä.
         Jo vuosi sitten oli suunnitelmissa päästä pellolle kuvaamaan ennen puinteja, silloin onnistuin jostain kumman syystä missaamaan sen, mutten en tänä vuonna. Paita on löydös äidin vaatekaapista ja kuulemma mummini itse tekemä. Farkkushortsit ovat peräisin Zaragozan H&M:ltä.
Iloista ja työntäyteistä viikkoa!
-Jenna-

P.s Tästä se matka kohti täysi-ikäisyyttä vain kiihtyy, autokoulu ilmoittautuminen tehty.

HERE AGAIN

Työt ohi, kesä ohi, koulu.. täällä taas

Seitsemän viikkoa sitten työpaikan vastaanottaessani tyydyin kohtalooni, että lomani olisivat siinä. En olisi ikinä voinut kuvitella, kuinka paljon tulin loppujen lopuksi kokemaan viimeisen kuuden viikon aikana. Opin niin paljon uutta ja sain roppakaupalla uusia upeita tuttavuuksia. Tänä kesänä opituista taidoista tulee olemaan varmasti hyötyä myös tulevia kesiä ja ihan jopa tulevaisuuttakin ajatellen.
          Työporukkaa tulee ikävä ja meistä tulikin viikkojen kuin yksi iso perhe. Vaikka suurin osa porukasta olikin vuosia itseäni vanhempia, mutta ei se työntekoa/hauskan pitoa haitannut. Porukkassa sai tuntemaan itsensä tärkeäksi ja se muistutti, että jokaista meitä tarvitaan, että homma saadaan toimimaan toivotulla tavalla. Voin tässä näin rehellisesti sanoa, että en hetkeäkään kadu, että paikan vastaan otin! Taskun pohjalle tipahti muutama killinki, mutta sitäkin suurempana lahjana sain kokemuksia, mitkä tekivät kuluneesta kesästä omanlaisensa, upean ja ainutlaatuisen ja se sai ansaitsemansa päätöksen sunnuntaina, työnporukan piknik bileissä :) Kiitos teille!
           Kesä jäi taakse ja täytyi palata takaisin synkkään arkeen.. En olisi ikinä kuvitellut sanovani näin, mutta ikävöin takaisin töihin ja pyörittelisin karusellia tai kantaisin likaisia lautasia tiskiin huomattavasti mieluummin, kuin vaivaisin päätäni koulussa matematiikan tunnilla pohtimalla: Millä todennäköisyydellä pussista nousee punainen, eikä valkoinen pallo.. Mutta toivon mukaan tuleva lukuvuosi tuo paljon uusia kokemuksia ja antaisi vähän enemmän aikaa elämälle, kuin ensimmäinen.
-Jenna-

Kuva serkkuni häistä heinäkuun lopusta. Mekko on ostettu Vilasta