2015 PAKETISSA

Edeltäjänsä lailla vuosi 2015 kului kuin siivillä. Käsittämättömän nopeasti kuluivat päivät jättäen kuitenkin jälkeensä paljon muistoja ja ainutlaatuisia hetkiä, joita varmasti muistellaan vielä vuosia ja vuosia. Vuosi 2015 toi tullessaan paljon onnea, rakkautta ja uusia ystäviä, mutta myös kääntöpuolena ahdistusta ja väsymystä. Vuosi 2015 aukaisi aikuisuuden portit ja vastuu omasta elämästä kasvoi. Vapaus ja vastuu olivatkin oikeastaan positiivisia asioita ja loivat lisää mahdollisuuksia. Ajokortin saamisen myötä monet asiat helpottuivat, enkä varmaan osaisi ilman sitä enää ollakaan. Olen koonnut edellisten vuosien tavoin kuvia kollaaseiksi kuvaamaan kulunutta vuottani

OPISKELU

Kolme eväsretkeä, yksi keväällä ja kaksi syksyllä. Keväällä historian arvosana jäi pisteen päähän M:stä ja syksyn uusinnassa pisteen päähän E:stä. Enkusta ei sitten tarvitse mainitakaan mitään.. Kyllä se läpi meni, mutta kehuttavaa ei paljon jäänyt. Kulunut vuosi ja erityisesti elo-syyskuun vaihde oli opiskelujen kannalta rankkaa aikaa. Tilanne ei tietenkään helpotu tulevana keväänä, vaan varmasti pahenee entisestään. Kuitenkin, mitäpä sitä ei tekisi tulevaisuutensa eteen.

TYÖT

Kesällä vierähti 10 viikkoa pitsalapion varressa. Kesän aikana tein niin sanotusti oikeita töitä, joiden lisäksi vapaaehtoisena lavalla. Mennyt kesä opetti vastuuta, paineensietokykyä, huolellisuutta ja järjestelmällisyyttä. Vaikka työtunteja oli 10h takana, silti piti jaksaa hymyillä ja palvella asiakkaita. Kieltämättä välillä vessanpyttyjä pestessä tai kymmenen pitsan ollessa jonossa saattoi epätoivo iskeä, mutta kaikesta selvittiin! Kokemukset kasvattavat ja karaisevat ja kuten monet tietevät työkokemus nuorella iällä on kultaakin kalliimpaa. Syksyllä tein yhden yövuoron samassa paikassa Johanna Tukiaisen esiintyessä. Noh, yhdenlainen kokemus sekin oli :D

FESTARIT/KEIKAT

(Vas.ylh. Suomipop festarit, Oik.ylh. Blockfest, Vas.alh Kaija Koo Harwall areena, Oik.alh. Laukaa Satama Festarit)
Joku voi miettiä, että mahtuiko kesääni muuta kuin pelkkää työntekoa ja kirjoituksiin lukua. Voin todeta, että mahtui! Ehdottomasti yksi tapahtumarikkaimmista kesistä. Kuten kuvista näkyy, myös tänä vuonna tuli pyörittyä festareilla aika useaan otteeseen. Kaija Koon keikkaa lukuunottamatta oikeastaan kaikki muut olivat hetken mielijohteesta tehtyjä reissuja

YSTÄVÄT

Kuluneen vuoden aikana tapasin paljon uusia ihmisiä. Uusia ystäviä ja tuttavuuksia, mutta tietenkin myös nämä vanhat ihanuuden pysyivät matkassa mukana. Nämä ihmiset ja monet muut mahdollistivat tämän mahtavan vuoden

MISSEILY

Vuoden alussa tuli käytyä kaksissa kisoissa. Miss Jyväskylän finaali järjestettiin 4.2. Onnistuin haastattelussa tosi hyvin, mutta itse esiintyminen ei ollut yhtä hyvällä tasolla. Kuitenkin hyvä mieli jäi! Tytöt olivat ihania ja yhteishenki katossa. Toinen kisa; Miss Hot Rod oli pääsiäisenä American Car Show:n aikaan Helsingin messukeskuksessa. Kyseinen kisa on henkilökohtaisesti tuonut itselleni varmasti kaikista eniten elämän eväitä. Messukeskuksesta kotiin tullut tyttö oli rutkasti itsevarmempi ja aikuisempi, kuin sinne lähtenyt!

REISSAILU

Tänä vuonna en käynyt Viroa kauempana, mutta kotimaan matkailua tuli harrastettua. Hiihtolomalla olin perheeni kanssa Luostolla. Helsingissäkin tuli käytyä lähes kymmenen kertaa. Ajokortin saaminen mahdollisti Raumalla käynnin heinäkuussa. Myös jonkin verran koiranäyttely reissuja tuli tehtyä, joista kaukaisin sijaitsi Kotkassa.

JUHLIMINEN

Kuten arvata saattaa täysi-ikäisyyden myötä tuli käytyä pariin otteeseen myös yöelämässä. En kuitenkaan ole kokenut sitä aivan täysin omana juttunani ja viihdynkin paljon mielummin kotona peittoon kääriytyneenä kirjaa lukemassa. Mutta tietenkin pienet irtiotot ovat aina positiivisia

WANHAT

Yksi elämäni upeimmista päivistä! Päivä, jota oli odotettu lukion alusta lähtien. Sanan varsinaisessa merkityksessä prinsessapäivä! Tanssittiin kahteen kertaan. Aamulla koululla ja illalla Jyväskylän lukioiden yhteisessä juhlassa Hipposhallissa.  Jatkoja juhlittiin pienellä porukalla kotimaisemissani.

LEIPOMINEN

Leipomiseen rakastun vain vuosi vuodelta enemmän. Tykkään kokeilla paljon uutta ja innostun helposti uusista resepteistä (joissa en kuitenkaan sitten pitäydy). Myös leipomusten kuvaamiseen olen tänä vuonna halunnut panostaa ja antaa kauniille leivoksille oikeutta.

RANDOM KUVASIA

Kotimaan matkailuun on tietysti kuulunut lukuisat reissut Joensuuhun sattuneesta syystä.. Alkuvuodesta kokeilin tankotanssia ja yllätyin sen haastavuudesta. Ei siitä tangon ympärillä pyörimisestä meinannut tulla yhtään mitään. Elokuussa hankin salikortin vihdoin ja viimein ja siitä on tullut kyllä hyvin rakas harrastus. Joulukuun alussa käytiin Valtran aitiossa Jypin peliä seuraamassa. Jääkiekkoa on muutenkin kuluneen vuoden aikana tullut seurattua aikasta paljon. Lähinnä kuitenkin mestistä ja Jokipoikien pelejä.

PARISUHDE

Halusin tarkoituksella jättää tämän kohdan viimeiseksi. Noin puoli vuotta sitten päätettiin Veikon kanssa ruveta kulkemaan yhteistä tietä ja tässä sitä nyt ollaan menty. Päivääkään en vaihtaisi, vaikka toki kaukosuhde on tuonut omat haasteensa. Meidän tarina on aika erikoinen ja se periaatteessa alkoi jo kesällä 2014, mutta Veikon muutettua Joensuuhun kaikki jäi ja ei oltu oikeastaan minkäänlaisessa yhteydessä ennen tämän vuoden toukokuuta. Päädyttiin kesäksi jälleen samalle tontille töihin ja loppu onkin sitten historiaa. Kun se kolahtaa, niin se kolahtaa. Jännä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

VUOSI 2016

Mitä on tiedossa vuodelle 2016?

- Ensimmäinen tavoite on valmistua ja päästä pois lukiosta

- Opiskelupaikan hakeminen ja pääsykokeet

- Mahdollisesti muutto

- Lappiin reissu

- Toivon mukaan töitä

Vuosi 2016 vuosi, josta ei voi varmaksi sanoa mitään. Saa melkoinen ennustaja olla, jos meinaa sanoa missä sitä viettää aikaansa vuoden kuluttua. Ihanne tilanteessa tietenkin asustelisin Joensuussa ja opiskelisin yhteiskuntatieteitä yliopistossa. Mutta koska koskaan ei tiedä, voi olla että vietän aikaa edelleen Keski-Suomessa ja teen mahdollisesti töitä. Paljon kysymyksiä, jotka selviävät vasta vähitellen.

KOKEMUSRIKASTA UUTTA VUOTTA!

-JENNA-

POHDINTAA

Istuidun tietokoneen ääreen pitkästä, pitkästä aikaa. Koeviikko alkaa olla lopuillaan ja opiskelukupla alkaa  pikku hiljaa puhjeta. Ja mitä blogiin tulee, kieltämättä jäin hyvin mietteliääksi tajutessani, etten ollut kirjoitellut mitään sitten elokuun. Tietysti elokuu-syyskuu meni kyllä muutenkin sellaisessa koomassa ja hyvin hyvin syvällä siellä kuuluisassa opiskelukuplassa. Kuitenkin jaksan uskoa ja ennen kaikkea, että raataminen palkitaan vielä jossain vaiheessa. Toivon mukaan Paviljongin lavalla seistessä päättötodistus ja lakki kourassa voisi olla edes hetken aikaa tyytyväinen siihen mitä on aikaan saanut ja kuinka paljon sen eteen on aikaa ja vaivaa nähnyt.

             Täydellistä vastapainoa opiskeluille on tarjonnut urheilu. Kun elokuussa monen vuoden haaveilun jälkeen vihdoin ja viimein salikortin hankin, en olisi voinut kuvitella kuinka paljon siihen tosissaan voi hurahtaa. On niin rentouttavaa laittaa kuulokkeet korville, spotify auki, musat soimaan ja tunniksi riehumaan. Se tunne, kun saa puristettua viimeiset toistot, vaikka tekisi mieli jo luovuttaa tai seuraavan päivän lihasten arkuus. Kuulostaa ehkä lievältä masokismilta, mutta tekee mielettömän hyvää niin fyysisesti, kuin henkisestikin.

              Olen kuullut monesta suusta, että viimeisestä lukiovuodesta kannattaa nauttia. Vaikka se vaatii hermoja, aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta myös antaa yllättävän paljon ihan elämän kannalta. Asioiden aikatauluttaminen ja asioiden tärkeysjärjestykseen laitto ovat tulleet ehkä liiankin tutuiksi. En kiellä etteikö ennen kuutta herääminen välillä nyppisi. Puhumattakaan siitä tunteesta, kun tahtoisi osata ja voisi osata asioita, jos olisi vaan skipannut Unelmien Poikamiehen ja opiskellut ruotsin sanoja vielä hitusen enemmän. Monet varmasti ajattelevat, etten omista muuta elämää ja olen omistautunut täysin koululle. Kieltämättä siltä se aika ajoin tuntuukin. Onneksi ympärillä pyörii ihmisiä, jotka saavat muistamaan, mikä se tärkein asia elämässä onkaan. En vaihtaisi mihinkään Ben&Jerry's jäätelötreffejä tai kotirouvan leikkimistä. Ympärillä olevat ihmiset tekevät tästä elämisen arvoista :)

Tässä hieman ajatuksen poikasta. Edessä on isoja juttuja ja päätöksiä. Tulevaisuus ja koulun loppuminen häämöttää aivan nenän edessä. Suunta ei aivan kirkkaana mielessä täysin ole, vaikka vaihtoehtoja onkin. Kuten varmasti olette huomanneetkin, kuvat ovat viime aikaisia leipomuksia. Rakkaus leivontaa kohtaan ei ole kadonnut, eikä varmasti kovin helposti katoakaan.
Ihanaa loppusyksyä!
-Jenna-

HEINÄKUUN KUULUMISET

Vajaan viikon kuluttua alkaa viimeinen vuosi lukiota. Puoli kuuden herätykset, täyteen ahdetut linja-autot, taivaalta vaakasuorassa satava räntä.. ah! Syksy saapuu kovaa vauhtia ja kesä väistyy tieltä. Vielä viimeiset työpäivät painettavana ja voin todeta selvinneeni 10 viikon urakasta kunnialla.
           Kulunut kesä on tarjonnut haasteita, mutta myös ilonhetkiä ja tuskastumista. Kun 10 pitsaa on jonossa ja nälkäiset asiakkaat odottavat salin puolella ruokaansa, kyllä siinä paineensietokykyä vaaditaan. Helppoa ei aina ole ollut, mutta jokainen voitettu haaste on vienyt henkisellä tasolla eteenpäin ja motivoinut kohti parempaa. Kun ei ole heittänyt hanskoja tiskiin, vaan on painanut eteenpäin kovemmalla yrityksellä, on se yleensä aina palkittu. Tyytyväisen asiakkaan kiitos hyvästä ruoasta on yleensä se kaikkein parhain palkkio. Toivottavasti tästä kesästä jäi paljon oppeja taskuun ajatellen seuraavia kesiä ja miksei myös tulevaisuutta yleisestikin.
           Monet varmasti ovat miettineet olenko ehtinyt töiden lisäksi muuta tekemään. Kun vapaapäiviä on rajallinen määrä, ne käytetään silloin hyödyksi ja tietenkin onhan illat aikaa tehdä vaikka ja mitä. Esimerkkinä vapaapäivän fiksuista ideoista on 23.7 Rauman roadtrip. Käytiin Pitsimissin valinta katsastamassa ja takaisin kotiin. Miksei? Myös Helsingissä tuli piipahdettua ja mitä kaikkea onkaan tapahtunut. Paljon! Kuten monet tarkkasilmäiset ovat varmasti huomanneet sosiaalisesta mediasta, että elämääni on löytänyt tiensä eräs miekkonen...Joten täytynee todeta, että itse en ainakaan ole jäänyt harmittelemaan kylmää kesää, päinvastoin!
          Myös leivontaa on tullut harrastettua, niin töissä kun vapaa-ajallakin. Kauden marjat: mustikat, mansikat jne. ovat olleet kovassa käytössä. Voiko mikään olla ihanampaa, kun kerätä itse marjat ulkoa ja tehdä niistä jotain herkullista! Reseptejä ilmestynee Sokerisia Unelmia blogin puolella, kun pääsen takaisin normaaliin arkirytmiin kiinni.
Ihanaa loppukesää! Muistakaa nauttia lämpimistä kesäilloista, syökää hyvin ja viettäkää aikaa läheisienne kanssa!
-Jenna-

SUMMER

Kuulumisia jälleen pitkästä aikaa. Toiseksi viimeinen lukio vuosi saatiin pulkkaan hyvin arvosanoin ja ajatukset ovat siirtyneetkin ainakin jossain määrin kohti syksyn ylioppilaskirjoituksia. Enkun lukeminen on jo aloitettu, tosin ei kovinkaan kehuttavalla menestyksellä.
            ''Lomaa'' on ehtinyt jo vierähtää kuukauden verran ja siihen on totta kai mahtunut juhannusta sun muuta, mutta jotenkin on vielä hiukan odottava fiilis kesän suhteen. Totta kai kelillä on oma vaikutuksensa asiaan ja kun päivät pitkät töitä painaa sisätiloissa, niin eipä sitä aurinkoa kovinkaan usein pääse palvomaan. Lukuunottamatta vapaapäiviä..
            Juhannus meni perinteisin menoin kotosalla. Syödessä hyvin; ehkäpä jopa liiankin hyvin, mutta se sallitaan. Juhannuksena ei kaloreita laskeskella, eikä laskeskeltu. Vaan silloin nautitaan ruuasta ja miksei juomastakin.
            Töitä tosiaan olen paiskinut koko alkukesän ja tulen paiskimaan aina kouluun alkuun saakka. Toki onhan se toisinaan raskasta touhua, kun 10,5h pyörii pitkin keittiötä ja salia milteipä istahtamatta kertaakaan tai puhdistaen palanutta makaroonilaatikkoa pakista hihojaan myöten ruuantähteissä. Mutta jaksan uskoa siihen, että ahkeruus palkitaan ja tilipussi kiittää kesänlopuksi. Rentoutua ehtii sitten vapaapäivinä ja miksei syyslomalla, mutta eletään kuitenkin nyt kesä ensin ja nautitaan jokaisesta hetkestä.
 Reseptejä löytyy niitä kaipaaville. Ainakin mansikka-raparperipiiraasta on tulossa reseptiä
Palaillaan!
-Jenna-

        

MAY

Toukokuu on hujahtanut jo puoleen väliin ja koulun kanssa painetaan viimeisiä viikkoja ennen lomaa... tai siis tarkemmin ottaen kesää ja töitä. Itse asiassa odotan sormet syyhyten loman alkua ja samalla töitä. Oma raha maistuu aina, varsinkin kun sitä tuntuu uppoavan kiitettävät summat auton polttoainetankkiin, mutta sellaista se elämä on. Kesä tuo toivon mukaan mukanaan paljon ihania ja unohtumattomia hetkiä, mutta pari viikkoa vielä tiukkaa opiskelua. (Nimim. ruotsin sanakoe olisi huomenna.. Eh)
        Tätä kirjoittaessani joudun miettimään viime aikojen tekemisiäni. Äitienpäivä ja vappu antoivat mahdollisuuden leipoa ja reseptejä onkin tulossa sokerisia unelmia- blogin puolelle. Tosin saatte myös tällä puolella maistiaisen kuvien muodossa. Reseptit ilmestynevät tämän viikon aikana.
         Monet ovat varmasti pohtineet postausten todella verkkaista ilmestymistahtia ja siihen on pari syytä. Ensimmäinen varmasti se, että käyn koneella nykyään todella harvoin. Uutiset ja sähköpostinkin kun voi tarkistaa puhelimen välityksellä, tulee koneella istuttua ehkä kerran kahteen viikkoon, jos silloinkaan. Toinen pointti on lievä motivaation puute ja sanottakoon: jutun puute. En jaksaisi jauhaa alvariinsa koulusta, koska se tuskin kiinnostaa pätkän vertaa. Tahtoisin tuottaa suht. järkevää sisältöä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lyhyesti kuulumisien käyntiä.
          Tyttöjen kanssa pyörähdettiin Matkuksessa, leikkuutin puolet hiuksistani pois, olen kokeillut tankotanssia ja ajellut autolla ristiin rastiin. Syönyt hyvin ja vastaavasti liikkunut ja löytänyt motivaatiota itseni huolehtimiseen. Liikunta maistuu ja on mahtavaa huomata tuloksia ja ennen kaikkea kunnon kehittymisen.
Ihanaa ja aurinkoista kesän odotusta!
-Jenna-

Psstt.. Miss Hot Rod finaali on nähtävissä täällä