SPAIN, ZARAGOZA

Hola,
Vihdoinkin reissusta aletaan selviytyä, vaikkakin viimeisiä univelkoja pitäisi vielä jossain välissä yrittää pois nukkua.Takana on hyvin kokemusrikas, vauhdikas ja opettavainen viikko, joka toi roppakaupalla lisää itseluottamusta ja varmuutta vieraan kielen käyttämiseen. Viikosta jäi loistava maku suuhun, tosin ehkä vaaleanleivän makuinen sellainen, mutta :)
       Viikon aikana kierreltiin Zaragozan nähtävyyksiä, laskettiin koskea, vierailtiin linnassa ja hienostuneemmassa palatsissa, shoppailtiin, vaellettiin, pidettiin hillittömän hauskaa, syötiin aivan liikaa jne. Isäntäperheeni oli aivan ihana ja vanhemmat kohtelivat minua kuin prinsessaa. Perheen Luna- koira sulatti sydämeni, puhummattakaan ihanasta hostistani Soniasta<3. Onneksi näen hänet taas ensi syyskuussa, kun porukka saapuu Suomeen. Jos vertaan tätä matkaa vuoden takaiseen Latvian reissuun, ylitti tämä odotukseni 100-0.
      Espanjan kulttuuri aiheutti hämmennystä moneen kertaan. Ensimmäisen ihmetyksen koin jo saapumisiltana, kun perheeni tuli ottamaan minua avosylin vastaan antamalla poskipusuja. He myöskin kulkivat kengät jalassa sisällä ja söivät kello kymmenen maissa iltaruoan (=lihaa yms. paksua ruokaa). Aamupala tavatkin poikkesivat merkittävästi rakkaasta rahka-marja-sörsselistäni. Monesta varmasti kuulostaa aivan taivaalliselta ajatuksesta syödä aamupalaksi suklaakeksejä, donitseja tai paahtoleipää hillon kanssa. Kyllä minustakin, mutta kun parina aamuna oli näin syönyt, kyllä oli rahkaa jo kova ikävä. Kouluruokaa ei tarjottu, vaan perheet antoivat eväät mukaan, mikä useimmiten tarkoitti vaaleaapatonkia, jonka sisällä komeili kanafilee tai suolalihaa. Erikoisempia ruokia, mitä matkan aikana suuhuni laitoin, olivat lienee simpukkakeitto ja paella kokonaisilla katkaravuilla ja mustekalalla.
       Yksinä reissun kohokohtina mieleen jäi rafting (koskenlasku), sekä hostini konfirmaatio. En ole varmasti koskaan tehnyt mitään niin extremeä, kuin koskenlasku Pyreneiden vuoristossa. Lähtisin samantien uudelleen, niin huippua se oli! Suosittelen! Perjantai ilta menikin sitten katolilaisessa konfirmaatiossa. Olen aina olettanut, että katolilaiset jumalanpalvelukset olisivat kristittyjä tiukempia, mutta jouduin melko nopeasti pyörtämään ajatukseni, kun pop-biisi kaikui kirkossa ja ihmiset yhtyivät taputuksiin.. Shoppailua tuli harrastettua ja niistä saatte kuvia varmasti lähiaikoina.
       Voin lämpimästi suositella Zaragozaa matkakohteena, jos ei ole kiinnostunut turistirysistä tai liian modernista, muttei liian vanhastakaan kaupungista. Rakastuin! Muutenkin tahdon postauksessani korostaa, että jos yhtään epäröit vastaavaan vaihtoprojektiin lähtemistä, niin älä enää. Reissu tulee varmasti olemaan elämän parasta aikaa ja matkan aikana kokee niin paljon asioita, ettei niitä voi turistina ymmärtää. Lisäksi uusia ystäviä tulee varmasti saamaan, nimim. jätin espanjalaiset ystäväni itkien linja-autoon astuessani.. :)

"Muchas gracias Zaragoza y mi espanol amigos"