tiistai 16. helmikuuta 2016

HELMIKUUN KUULUMISET

Äikän tekstitaito takana samoin ruotsin kuuntelu. On enemmän kuin huojentavaa tajuta, että yo-rupeama todella alkaa olemaan jo pikku hiljaa voiton puolella. Salissa istuttu neljä kertaa ja neljä edessä (ne neljä pahinta). Kuuntelut on jo hoidettu, eli eihän tässä voi muuta kuin hymyillä ja nauttia kauniista aurinkoisesta ulkoilmasta. Suunnitelmissa olisikin kammeta ulos haukkaamaan happea heti, kun julkaisu- nappia painan.
         Huominen tulee olemaan hyvin hyvin kiireinen, eli en päästä itseäni helpolla edes näinä viimeisinä päivinä. Ajattelin vuosi sitten Miss Jyväskylän jälkeen, etten enää osallistuisi millään tavoin, mutta toisin kävi.. Tosin tänä vuonna ei kilpailla, vaan olen toisella puolella, ikään kuin tyttöjen ''isosiskona''. Eilen tehtiin tyttöjen kanssa pitkä päivä promootiota Jyväskylän keskustassa ja huomenna jatkuu. On hyvin maailmaa avartavaa nähdä tämä toinenkin puoli ja totta kai tästä saa paljon kokemusta itsekin. Tunnistan itseni niin kovin monesta tytöstä jo nyt ja osaan samaistua erittäin hyvin heidän tuntemuksiinsa. Taso on tänä vuonna äärimmäisen kova ja ei tule olemaan helppo tehtävä päättää kuka saa kruunun kutreilleen.
        

Herkuton tammikuu loppui joten olen palaillut taas leipomisen makuun. Olen etsinyt täydellistä mokkapalojen reseptiä jo useamman vuoden ajan kuitenkaan sitä löytämättä. Olenkin tullut siihen tulokseen, että mokkapalat ovat yksi vaikeimmista leivonnaisista. En sano etteivät kuvassa olevat ''mokkikset'' onnistuneet, mutta pohja jäi edelleen turhan matalaksi. Yleensä käytän reseptiä, jonka olen bongannut jostain lehdestä useita vuosia takaperin, mutta tällä kertaa testissä oli Kinuskikissan versio. Hankalaa touhua tuo leipominen, mutta silti niin antoisaa. Täytyisi harrastaa enemmänkin.


Nämä kyseiset suklaamuffinit olen tehnyt jo aikoja sitten, mutta nyt vasta sain aikaiseksi laittaa kuvat koneelle. Taikinaan lisäsin suklaarouhetta ja jokaisen muffinin keskellä on valuva suklaasydän. Hyvin tekivät kauppansa, kun kotiin tullessa odotti tyhjä lautanen keittiönpöydällä.
           Ystävänpäivää en tänä vuonna erityisemmin juhlinut, enkä siinä samalla myöskään vanhenemistani. 19 on kuitenkin aika turha luku. Ehkä sitten vuoden kuluttua, kun täysiä kymmeniä juhlitaan. Kamala! Ehkä olisi aika aloitella jo kahdenkympin kriisi..
Ihanaa helmikuuta!
-Jenna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!