OPEOPISKELIJASTA OIKEUSTIETEEN OPISKELIJAKSI

Pitkään kypsynyt ajatus sai vihdoin siivet alleen ja nyt sitä ollaan menossa kohti toista tutkintoa. Sain kuun alussa tietää päässeeni opiskelemaan julkisoikeutta Joensuuhun Itä-Suomen yliopistoon. Pienet epäuskon ja onnen kyyneleet valahtivat poskille, kun tuijotin tuota sähköpostia, jossa opiskelupaikasta kerrottiin. Paikkoja oli nimittäin tarjolla vain viisi ja todellakin sain niistä yhden!

Mikä ihmeen julkisoikeus?

Moni varmaan tässä kohtaa ihmettelee, että tuleeko minusta nyt sitten lakimies ja tulenko istumaan tulevaisuudessa peruukki (Suomessa peruukit eivät tosin ole käytössä) päässä käräjäoikeudessa, niin ei tule ja en. Kyseisestä tutkinnosta valmistutaan hallintotieteiden maistereiksi, vaikka opinnot ovatkin käytännössä oikeustieteitä. Itse kuvaisin tutkintoa juridiikan asiantuntijan tutkinnoksi, jossa syvennytään yhteen oikeudenalaan laajan osaamisen sijaan. Itsekin hieman etsiskelen identiteettiä tämän tutkinnon saralta, mutta uskoisin, että opintojen alkaessa tämä vahvistuu ja löytää muotonsa. 

Miksi toinen tutkinto?

Jo okl:n ensimmäisen vuoden aikana kasvoi tunne siitä, että opettajankoulutus ei ehkä tuo mukanaan ihan kaikkea, mitä voisin haluta koulutukselta. Vuosien aikana kiinnostus koulutuksen hallinnolliseen puoleen ja juridiikkaan on kasvanut. Nyt minulle avautui mahdollisuus syventää tuota puolta ja saada runsaasti osaamista, joiden myötä työllistyminen koulun ulkopuolelle helpottuu/mahdollistuu. 

Kuinka kaikki tämä hoidetaan ja järjestetään?

Prioriteettilistalla ykkösenä on okl:stä valmistuminen. Se tarkoittaa viimeisen harjoittelun, gradun ja erityispedagogiikan aineopintojen maaliin viemistä. Kuulostaa aika tiukalta paketilta, joten olenkin tullut siihen tulokseen, että jos parikin kurssia saan tähän toiseen tehtyä, niin plussan puolella ollaan. Kaikki välivuoden aikana tehdyt opinnot tulevat kuitenkin osaksi tätä tutkintoa, joten täysin nollassa ei olla tälläkään puolella. Kieltämättä itseni tuntien tekisi mieli lähteä tekemään opintoja enemmän, mutta uskon, että vuoden päästä niistä saa enemmän irti, kun yhtä aikaa on vain yhdet opinnot. 

Loppuun haluan vielä todeta sinulle, joka et ehkä päässyt kouluun ja olet aloittelemassa välivuotta, että ota tästä vuodesta kaikki irti! Tee mitä hyvältä tuntuu ja uskalla kokeilla. Itse tuskin olisi koskaan päätynyt tälle polulle ilman välivuotta ja sen aikana tehtyjä opintoja. Näin jälkikäteen voi ilolla todeta, että onneksi sain pitää välivuoden!

Kuva: Ville Kotimäki