UUSI VUOSIKYMMEN

Tammikuun kääntyessä helmikuuksi on hyvä palata jälleen blogin pariin ja päivitellä hieman kuulumisia. Uusi vuosikymmen on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti, kun heti toisella viikolla palasin opintojen pariin. Sitä ennen ehdin kuitenkin lomailla, sillä vietin uudenvuoden Levillä rakkaan harrastukseni hiihdon parissa. Samalla sain kokea ensimmäistä kertaa kaamosajan Lapin.  Hieman kauhun sekaisin tuntein uskaltauduin myös rinteeseen ja alla oleva kuva puhukoon puolestaan tästä tapauksesta. Taidan jatkossakin pysytellä ihan vain murtsikkasuksissa, vaikka rinteessä ei tarvinnutkaan ihan joka hetkenä pelätä. 

Lapin jälkeen palasin taas aikamoisella tohinalla koulun kimppuun. Pari tenttiä oli heti kättelyssä edessä, mutta oikeastaan oli mukava päästä touhuun kiinni ''kertarysäyksellä''. Sitä paitsi olen tehnyt koko okl:n aikana ehkä kaksi tenttiä, joten tämä oli erittäin tervetullutta vaihtelua. Tenttien jälkeen jatkui graduseminaari ja tänään vihdoin sain ajatusta kasaan aiheen suhteen. Tulen todennäköisesti jatkamaan kandini aihetta jollain tavalla ja sen pureskelua jatketaan aktiivisesti.  Tämän vuoden suurin tavoite onkin saada gradu valmiiksi tai lähes valmiiksi!

        Gradun lisäksi työn alla on kurssi arvioinnista ja palautteen annosta sekä tieto- ja viestintätekniikan kurssi. Kevään aikana käyn tenttimmässä myös loput erityispedagogiikan perusopinnot ja sitten saankin kanditutkinnon valmiiksi! Oikeastaan olisin voinut ottaa tutkinnon ulos jo heti joulun jälkeen, mutta päätinkin jättää yhteiskuntaopin opettajan opinnot talteen tulevaisuuden varalle. 

        Yhteiskuntaopista puheen ollen, olen joutunut sen myötä jälleen aikamoisen koetin kiven alle, sillä aloitin kolmannen harjoitteluni maanantaina yläkoulun puolella. Tulen opettamaan yhteiskuntaoppia ainakin ysiluokkalaisille ja täytyy kyllä todeta, että jännittää. Ysiluokkalaiset ovat kuitenkin eri asia kuin vitoset ja varsinkin, jos muistelen omaa yläkouluaikaani, niin lycka till :D No ei. Oppilaat vaikuttavat oikein mukavalta porukalta ja jos joku oppii edes jotain asumisesta ja sijoittamisesta, niin olen saavuttanut omat tavoitteeni. 

On hullua ajatella, että jos kaikki menee suunnitelmien mukaan olen maisteri 2021 keväällä. Vastahan pääsykoekirja kolahti postiluukusta ja paras kaveri oli yliviivaustussi. Ajatus omasta luokasta tuntuu jännittävältä ja tuntuu, ettei ole millään mittarilla valmis ottamaan sitä vastuuta. Arjessa on kuitenkin ilo huomata, että turhaan koulua ei ole käyty ja aivot ovat kääntyneet ''ope-asentoon''. 

      Tulevaisuutta suunnitellaan kovaa vauhtia. Asumiskuviot, tulevaisuuden työpaikka... Olen ajatellut jatkaa opintoja vielä KM-tutkinnon jälkeen, joten mitään ei onneks tarvitse hakata kiveen eikä muutenkaan tarvitsisi opiskelisi tai ei. 

Yllä oleva kuva Educa messuilta viime perjantailta.

Ihanaa alkanutta vuotta lukijat! 

-Jenna