GRAN CANARIA

Onnistuneen loman merkkihän on yleensä se, että takaisin arkeen palatessa joutuu tekemään töitä sen eteen, että muistaa eri palvelimien salasanat ja mitä onkaan tehnyt ja mitä onkaan vielä tekemättä. Tänä aamuna kohtasin nuo kyseiset ongelmat, joten kyllä loma oli kaikin puolin erittäin rentouttava ja tarpeeseen tullut tauko arjesta. Siitä on todellakin aikaa, kun en haaskannut yhtään ajatusta opinnoille tai töille. Edellisen kerran olimme ulkomailla perheeni kanssa vuonna 2014 ja siitä reissusta postauksen löydät TÄÄLTÄ

Perille saapuessamme kohteessa satoi vettä ja taivas oli pilvessä. Kieltämättä mieleen hiipi ajatus, että onko Suomen viimekesäinen sää seurannut mukana myös lomalle. Seuraavana päivänä pilvet kuitenkin väistyivät auringon tieltä ja koko loppuviikon saimme nauttia n. +23 asteen lämpötiloista. Kun aurinko ensimmäisen kerran pilvien rauosta välähteli, niin siinä ihan silmiä häikäisi, on kai sitä hämärässä jo jonkin aikaa elelty. Minulla oli myös harrastoive rusketuksen suhteen lomalle lähtiessäni. Olen luonnostaan kovin kovin vaalea ja meikkipussissani on aivan liian tumman meikkivoiteen jämät käyttämättä, joten toivoin, että saisin edes sen verran väriä pintaan, että saisin sen käytettyä. Iloksi tänä aamuna meikatessani sain todeta, että tavoite tuli saavutettua. Muita tavoitteita reissulle oli mm. Aidon espanjalaisen sangrian maistaminen ja sekin tavoite tuli saavutettua.

Viikon aikana kävelimme runsaasti ja 20 000 askelta päivässä paukkui rikki useanakin päivänä. Erityisesti ihastuin upeisiin Maspalomasin dyyneihin, jotka antoivat oman pienen tuulahduksensa aavikkomaisesta ympäristöstä. Hotellimme oli Playa del Inglesin alueella, joten turisteja oli katukuvassa runsain määrin. Tuntui myös, että joka toinen vastaan tullut henkilö puhui suomea. Eli jos haluat kokea ja nähdä hieman autenttisempaa espanjalaista tunnelmaa, niin en paikkaa suosittelisi. Tosin tämmöiselle kunnon aivot narikkaan- lomalle paikka oli kuin tehty.

Työn puolesta toki olen joutunut tutustumaan paljonkin erilaisiin juomiin ja juomakulttuuriin, joten ulkomaille mennessä olin erittäin kiinnostunut kokeilemaan kaikenlaista uutta. Huvitusta aiheutti erityisesti, ettei minkäänlaisia rajoituksia anniskelun suhteen ollut. Jos Suomessa maksimimäärä alkoholia on se 4cl väkeviä kerta-annoksena, niin tuolla tuotiin pullo pöytään ja kaadettiin lasiin niin kauan kunnes sanottiin stop. Lopputuloksena olikin helposti lähes puolen litran drinkki.
     Hintataso ravintoloissa oli halpa Suomeen verrattuna. Esimerkiksi alla oleva pullo kuohuviiniä maksaa Suomessa lähes kolminkertaisesti verrattuna Espanjaan. Mutta mikäs siinä sen mukavampaa, kun tilailla pahaa aavistamattomalle perheelle itsenäisyyspäivän kunniaksi kuohuvaa. Sai oluet siirtyä hetkeksi syrjään :D
      Kävimme lähes joka ilta uudessa paikassa syömässä ja kokonaisuutena ruoan taso oli erittäin hyvä. Toimin matkan ajan perheeni tulkkina, joten hoidin lähestulkoon kaikki ruokien tilaukset. Tästä johtuen yhtenä iltana kohdalle osui tilaisuus tilata veljelleni pihvi mediumina kypsän sijaan ja näin taas yksi henkilö käännytetty pois kypsän pihvin syömisestä.

Itsenäisyyspäivä näkyi hyvin paljon Inglesissä. Järjestettiin ilotulituksia, rakennuksia oli valaistu Suomen värein, Suomi ravintoloiden televisioissa pyöri linnanjuhlat, paikalliset sisäänheittäjät huutelivat Sauli Niinistön nimeä ja tarjoilijat onnittelivat ruokailun yhteydessä.

Torstaina itsenäisyyspäivän jälkeen lähdimme bussilla retkelle. Tarkoituksena oli lähteä saaren pohjoisosiin tutustumaan paikalliseen rommitehtaaseen, mutta yllättäen Espanjassa oli pyhäpäivä, joten suunnitelmat muuttuivat. Bussiretkelle kyllä lähdimme tosin pienin epäilyksin. Kyseessä ei ollut siinä mikään varsinainen omatoimireissu, eikä myöskään matkatoimiston järjestämä retki, vaan Atlanta toursin järjestämä matka. Kolme vuotta sitten Teneriffalla lähdimme Suomiretket- nimisen yrityksen retkelle ja nyt ehkä vähän hupimielessä lähdimme kokeilemaan vastaavaa reissua, koska mitä voi odottaa jos retki maksaa 8e/hlö.
     Ensimmäiseksi meidät kuskattiin patjaesittelyyn, jossa hitusen yli-innokas esittelijä kertoili tuotteistaan parisen tuntia. Tämän jälkeen meille tarjoiltiin lounas.. (Kuva kertokoon kaiken). Tämän jälkeen vasta meille kerrottiin, ettei rommitehtaaseen pääsy onnistu, mutta eipä siinä. Lähdettiin ajamaan kohti Gran Canarian korkeinta kohtaa ja pysähdyimme mm. Terorin vuoristokylässä. Näkymät olivat huikeita ja oppaamme kertoi mielenkiintoisia asioita omalla englannin, espanjan ja ruotsin välisellä puheellaan, mutta voitte kuvitella kun iso bussi liikkuu mutkaista vuorenrinne tietä samalla hieman nykien ja bussin sisäilma on tunkkaista kuin mikäkin. Puhumattakaan kun matka kesti lopulta sen n. 7 tuntia. Vaikken olekaan kovin herkkä, mutta tässä tapauksessa pahoinvointi oli taattu. Mutta positiiviset puolet kuitenkin esille! On taas jotain mille voi jälkikäteen naureskella hyvillä mielin.

Vaikka lomailu on ihanaa, niin on myös ihanaa istua kotisohvalla ja pähkäillä yhtäaikaa joulukuusen paikkaa ja miettiä, mitä se itsekriminointisuoja tarkoittikaan. Isäni sanoin, ei se loma tunnu lomalta, jos sitä aina oli lomalla. Nuorempana en tuota lausahdusta ymmärtänyt, mutta nyt olen ymmärtänyt, että pitää tehdä asioita, jotta voi ansaita loman ja lomalla voikin sitten ottaa vähän rennommin.

Kiitos, kuin luit loppuun!
-Jenna