DECEMBER

Palasin eilen kotiin koko alkuviikon kestäneeltä Joensuun reissulta. Kävin kuuntelemassa rikos- ja prosessioikeuden perusteet- kurssin luennot, jotta voin olla edes vähän fiksumpi, kun suuntaan hieman ennen joulua kurssia tenttimään. Kyseessä ovat siis miltei viimeiset opinnot avoimen puolelta ja sitten ne on suoritettu. Ensi keväälle jää yksi kurssi kauppatieteitä ja seuraavalle syksylle seminaari, joka pitää sisällään yhteiskuntaopin pedagogiikkaa. Viime vuonna, kun tieto välivuodesta vahvistui mietin hyvin pitkään, että otanko kokonaisuuden suoritettavaksi, koska 61 opintopistettä tuntui sen verran kovalta saaliilta. Näin jälkikäteen mietittynä, en voisi olla iloisempi, että päädyin tähän ratkaisuun. Ennen kaikkea tulen valmistumaan todennäköisesti kahteen vuoteen kasvatustieteen kandidaatiksi juurikin näiden opintojen ansiosta ja lisäksi olen saanut mahdollisuuden nähdä eri tieteenaloja, jotka ovat samalla rohkaisseet minua myös pohtimaan tulevaisuuden urahaaveita enemmän.

 Majoituin ensimmäistä kertaa elämässäni Airbnb:n kautta vuokratussa huoneessa. Tuntuihan sen nyt kummalta, kun vuoden on kaupungissa asunut ja sitten täytyy majoittua jonkun toisen nurkkiin. Mutta kokemus oli tuokin. Tuli ainakin opiskelua tehokkaasti joka päivä, kun ei ''kotiin'' ollut mikään kiire. Luennoilla istuessani ajattelin, sitä kuinka paljon olen kaivannut tiukkaa tiedon tykitystä. OKL:n puolella opiskelu kun on lähinnä vuorovaikutusta, asioiden pohtimista ja niin edelleen. Toista oli noilla luennoilla, kun kone savuten sai faktoja kirjoittaa tietokoneen syövereihin. Luennoilla vain vahvistui ajatus siitä, että tulevaisuudessa haluaisin tehdä asioita enemmän jossain koulutuksen, yhteiskuntatieteiden ja hallinto/oikeustieteiden välisellä alueella.

  Viime viikolla pidin ensimmäiset opetustuntini. Ei mikään maailman helpoin kohta lähteä pitämään näin untuvikkona ensimmäistä oppituntia, kun mukana seuraamassa ovat oppilaiden vanhemmat ja sisarukset. Kunnialla kuitenkin selvittiin ja tunneista jäi mukavan positiivinen fiilis. Koululla touhutessa tulee usein sellainen olo, että voisihan luokanopettajan työtäkin tehdä oikein mielellään, vaikka koko työuransa. Lapset ovat todella taitavia ja nopeita oppimaan ja oivaltamaan asioita.
   

 Pari viikkoa sitten Jyväskylässä järjestettiin Miss Jyväskylä finaalit. Viime vuonna olin menossa mukana tuomarin roolissa, mutta tänä vuonna sain vain keskittyä kilpailijoihin. Takahuoneessa oli mahtava tunnelma ja tytöt tsemppasit toisiaan koko ajan. Vaikka ilta oli pitkä, niin jokainen hoiti homman kunnialla läpi. Minun tehtävänäni oli katsoa, että jokainen tyttö saa vaatteet päälleen ja vaatteet pysyvät kunnossa. Lisäksi vastuullani oli tyttöjen lähettäminen lavalle, sekä kaikenlainen koutsaus, mitä kisoihin nyt liittykään. Oli se sitten lavaesiintymistä tai haastattelun liittyvää. Itse olen aikanaan saanut erityisesti haastatteluosuudesta todella paljon irti, että oli innoissani kertomassa finalisteille vinkkejä vastaamiseen ja ulosantiin.
        Seuraavien kuukausien aikana fokus kiinnittyy varmasti yhä enemmän opintoihin ja töihin, kun asun aivan itsekseni Jyväskylässä. Tuleepahan nähtyä pääkaupunkiseutuakin enemmän, kun tulee paremman puoliskon luona majailtua. Kiinnostavaa nähdä, miten sitä itse käyttäytyy, kun on yksin vastuussa kodin ylläpidosta. Kuitenkin olen muuttanut suoraan lapsuudenkodista saman katon alle toisen ihmisen kanssa. Tuskinpa siinä mitään sen suurempaa outoutta on. Jääkaappia koristaa vaan muutama rahkapurkki enemmän.

 Tulevan viikon vietän perheeni kanssa Kanarian auringon alla. Ihanaa päästä kunnolla lomalle ilman minkäänlaista stressiä kouluasioista tai töistä. Kun on yli vuoden tehnyt töitä putkeen ilman lomia, niin tuntuu hyvältä saada pientä vaihtelua arkeen. Toki myös ajatus rusketuksesta ja aidon espanjalaisen sangrian maistamisesta houkuttelevat aika kovastikin. Tärkeintä on kuitenkin kerätä voimia vielä tämän vuoden viimeisiin rutistuksiin koulun suhteen. Sitten voi onnellisesti siirtyä joulun viettoon.

Ihanaa joulunodostusta!
-Jenna