Huomenna alkaa viiden viikon puristus, jota olen odottanut viime heinäkuusta lähtien. Viime vuonna toivoin, että Vakava jäisi ainoaksi kerraksi, mutta toisin kävi ja nyt sama ruljanssi alkaa alusta. Uusi vuosi, uusi materiaali, uudet ''kilpakumppanit'', uusi mahdollisuus ja kaikki lähtevät Samalta viivalta, kuten kirjankin nimessä jo mainitaan. En kuitenkaan pelkää, sillä olenhan sen jo kerran läpäissyt ihan hyvin pistein. Tänä vuonna tosin olisi tarkoituksena mennä kahta kovempaa ja tavoitteena onkin lähes 30 pistettä kovempi saldo. Mutta huomenna klo 9, kun tuon materiaalin kätten ulottuville saan, niin kaikki on sen jälkeen vain itsestä kiinni. Mutta se vakavasta tällä kertaa. Tulen siitä varmasti vielä päivittelemään urakan edistyessä.
Tulevien kuukausien aikana on tapahtumassa paljon muutakin, kuin pelkkiä pääsykoejuttuja. Nimittäin toukokuun puolessa välissä jätän Joensuun ainakin kesän ajaksi. Mahdollisesti jopa pidemmäksikin aikaan (en voi sanoa lopullisesti). Kaikki riippuu koulujutuista ja siitä minne ne ovat lopulta avautuvat vai avautuvatko minnekään. Mutta se on joka tapauksessa varmaa, että Jyväskylässä vaikutan kesän ajan. Jos vakava ei pelottanut, niin tämä pelottaa. Olen käynyt Keski-Suomessa kolme kertaa tämän vuoden aikana ja sen ja koko kuluneen reilun puolen vuoden aikana vieraantunut sieltä aika vauhdilla. Joensuu tuntuu koko ajan enemmän kodilta ja kaikki piirit mitä olen tänne luonut.. Tuntuisi kovin väärältä lähteä täältä jo nyt lopullisesti. Aika näyttää kuinka asioiden lopulta käy ja missä osoitteessa sitä asustellaan tulevana syksynä. Sitä ennen ei voi muuta kun tehdä kovasti töitä ja nauttia tästä hetkestä.
Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan ja niin myös tämä minulle kovin rakkaaksi tullut homma Jokipoikien aitioemäntänä kauden päättyessä puolivälierä tappioon viikko sitten. En olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, kun korvat höröllä kuuntelin radiosta jokaisen Jypin ottelun, että olisin tällaisessa tilanteessa, eli tekemässä ottelutapahtumaa. Toki kaksi työtä toi omat haasteensa, mutta enpä hetkeääkään vaihtaisi pois. Ärjy sai oman tilansa hurrikaanisydämestä.
Kevät tuo mukanaan varmasti paljon kiinnostavia juttuja, kuten näillä näkymin uusi työ ja yksi vähän erilainen työkuvio, joka tulee näkymään vähän laajemminkin. Tästä keväästä tulee varmasti raskas, mutta ennen kaikkea kokemusrikas ja omalla tavallaan unohtumaton. Onneksi saan heti tähän urakan alkuun pienen hengähdystauon, kun lähdemme tulevana viikonloppuna piipahtamaan Kööpenhaminassa, josta on tulossa jonkinlaista matkapäivitystä tulevalla viikolla.
-Jenna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!