TAMMIKUU
Kun aloin pohtia vuoden ensimmäistä kuukautta, niin muistikuvat löivät tyhjää ja tarvittiin pientä aivoriiheä, jotta löytyisi edes jotain kerrottavaa. Kävin kuvauksissa ja Tampereella mekko-ostoksilla ja siinäpä ne erikoisuudet olivatkin. Lukiossa olivat menossa kertauskurssit ja luku-urakkaa alkoi kyllä olla jo ihan olan takaa. Eli ei mikään ihme, ettei muistikuvia hirveämmin ole. Aiempien vuosien tavoin, myös tämä tammikuu sujui herkuttomasti ja tippattomasti. Myös tulevan vuoden tammikuussa aion toimia samoin. Mitäpä sitä hyvästä tavasta luopumaan.
HELMIKUU
Helmikuusta puolestaan on huomattavasti enemmän sanottavaa. Kirjoitukset alkoivat ja lukio samalla loppui kaikkine juhlineen. Potkiaisissa ja penkkareissa olikin menoa ja meininkiä kerrakseen ja niitä lämmöllä muistelen näin jälkikäteen. Jyväskylään saatiin helmikuussa myös uusi missi ja sain kunnian olla tyttöjen apuna ja toimia tuomariston puheenjohtajana. Helmikuussa matkustin perheeni kanssa Leville hiihtolomaa viettämään. Tosin loma sai hieman erilaisen vivahteen, kun jouduin hiihtolenkkien sijaan jäämään mökille taloustiedon kirjan kanssa. Näin jälkeen päin, kun asiaa pohtii niin eipä tuo hirveästi harmita, kun tulosta kuitenkin syntyi. Helmikuussa myös vuosia karttui ja viimeinen teinivuoteni lähti liikkeelle.
MAALISKUU
Maaliskuun alussa vietettiin Judican vuosijuhlia, jonne lähdin mukaan Veikon avecina. Lukiolaisena olin tietysti ihan pihalla juhlien kulusta, mutta selvisin kuitenkin yllättävän hyvin. Ensi vuoden maaliskuussa olenkin jo konkari vujuilija, kun seuraavat kyseiset juhlat koittavat.
Jäin Joensuuhun viettämään aikaa hieman pidemmäksi aikaa ja kirjaston lukusalin penkkejä tulikin kulutettua kiitettävällä tavalla. Kuun lopussa kuitenkin palasin kotiin ja aloitin kirjoitusten suhteen viimeisen puristuksen. Yksi viime vuoden parhaimmista tunteista oli kävellä matematiikan kirjoituksista ulos ja todeta, että se oli nyt ohi. Vapaata ei kuitenkaan ollut liiaksi, kun viikon kuluttua viimeisistä kirjoituksista julkaistiin pääsykoemateriaali ja siitä se riemu sitten alkoikin..
HUHTIKUU
Huhtikuun alussa käytiin tyttöjen kesken Tallinnassa. Kirjoitusten ja pääsykokeiden väliin reissu tekikin enemmän kuin hyvää ja akkuja saatiin ladattua hieman lisää. Huhtikuusta ei sen suuremmin ole sanottavaa. Vakavan materiaali sen sijaan tuli niin tutuksi, että aloin nähdä siitä jopa unia. Maaliskuun tapaan vietin suurimman osan ajasta Joensuussa ja kirjastossa. (Nyt kuulostaa jo siltä, että olisin käyttänyt kaiken aikani vaan lukemiseen, mutta kyllä minulla oli muutakin elämää). Huhtikuussa tuskailin myös kesätyön suhteen ja olin jo aivan varma, että jäisin ilman paikkaa. Toisin kuitenkin kävi ja en voisi olla enempää kiitollinen tästä paikasta. Sen avulla voin työskennellä nykyisessä työpaikassani.
TOUKOKUU
Toukokuussa sain tietää saavani lakin päähän ja sain tietää päässeeni pääsykokeen kirjallisesti osuudesta jatkoon. 976 hakijaa ja 200 pääsi soveltuvuuskokeeseen ja pääsin siihen joukkoon. Voi sitä onnenkyynelten määrää, kun sai tietää onnistuneensa. Toukokuun lopussa kävin myös toisissa pääsykokeissa. Tosin paukut eivät riittäneet enää panostamaan tähän kokeeseen, niin paljon kuin olisin halunnut. Toukokuussa aloitin neljän kuukauden mittaisen työurakkani ja ravintola-alalta tulikin opittua yhtä sun toista. Töiden ohella tapahtui paljon asioita esimerkiksi yo-juhlien järjestely ja lapsuuden kodista poismuutto.
KESÄKUU
Kesäkuun päälimmäisenä teemana on tietenkin valmistuminen. Yo-juhlat tulen ikuisesti muistamaan yhtenä elämäni parhaimmista päivistä. En kertonut vanhemmilleni ennen juhlia, että minut oli palkittu yhteiskuntaopin arvosanasta stipendillä. Kun juhlassa rehtori sitten sanoi nimeni ja nousin tuoliltani seisomaan ja kurkistan vanhempieni ilmeitä. Eipä sitä ilmettä helpolla unohda :) En voi vieläkään kylliksi kiittää ihmsiä, jotka osallistuivat juhliini ja tekivät niistä niin ainutlaatuiset.
Heti juhlien jälkeen matkustin jälleen Joensuuhun; soveltuvuuskokeeseen. Olo kokeen suhteen oli suhteellisen varma ja mielestäni onnistuin oikein hyvin. Jokainen blogiani seurannut kyllä tietää miten siinä sitten lopulta kävi. En koskaan saanut tietää, että missä mentiin metsään, mutta toisaalta eipä sillä sen väliä. Katse on kuitenkin vahvasti jo tulevassa vuodessa. Näin puolen vuoden jälkeen voin todeta, että ehkä olikin ihan hyvä asia, että vastaus oli kieltävä. Mutta toisaalta, jos lähemmäs tuhannen hakijan joukosta kouluun pääsee 80 ja jään varasijalle 52, niin enpä tuota mitenkään huonona suorituksena pitäisi. Kuitenkin kun liikkeellä oltiin ilman valmennuskursseja. Tosin vielä kesäkuussa ajatukset sen suhteen eivät olleet aivan näin positiivisia
HEINÄKUU
Mitä voisikaan kuulua mielestäni vuoden parhaimpaan kuukauteen? Oma listani näytti seuraavanlaiselta: Ruisrock, Tampere, Tuuri, häät (hääkakku rupeama), töitä, lämpimiä kesäiltoja ja saunomista, terassilla yhdet, lenkkeily Harjun maisemissa, shoppailua.. Heinäkuu oli kyllä kunnon aivot narikkaan- kuukausi ja en kyllä mitään ollut kaivannutkaan, kuin hetken vapaata ja sen kyllä sain.
ELOKUU
Elokuussa aloin suunnitella muuttoa Joensuuhun. Olihan se melko selkeä ratkaisu lopulta ja en ole kyllä katunut. Elokuussa juhlittiin mm. rippijuhlia ja nautittiin loppukesän lämmöstä. Elokuu koostui suurimmaksi osaksi oman kodin suunnittelusta, eli esimerkiksi huonekalujen ostosta. Työt loppuivat ja päätin aloittaa avoimessa yliopistossa yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden lukemisen. Elokuun lopussa haikein mielin jätimme kesäasuntomme taakse ja suuntasimme kohti Pohjois-Karjalaa.
SYYSKUU
Syyskuu oli haastava. Vieras kaupunki, läheiset muualla ja ainoa juttu kaveri oli Veikko. Olen tottunut aina tekemään paljon asioita ja elämään paineen alla ja yhtäkkiä sitä ei ollutkaan. Ei ollut kerrassaan yhtään mitään. Toki siivoilin ja laitoin kotia, mutta silti. Kaduilla kulkevat ope-fuksit kaupunkisuunnistuksen aikoihin.. En edes tahdo muistella sitä itsesäälin määrää. Onneksi asiat kuitenkin alkoivat muuttua hiljalleen, kun aloin tehdä Jokipojille hommia. Paras asia oli tietenkin työpaikan saaminen kuun lopussa, jonka myötä tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin ja aloin löytää jalansijaa tästäkin kaupungista.
Syyskuun lopussa lähdettiin tyttöporukalle katsomaan Justin Bieberiä. Tai no oma osuuteni reissulla oli olla ''lapsenvahtina''. Ehkä keikan jälkeen on muutama biisi JB:tä päätynyt omille Spotify-soittolistoillekin.
LOKAKUU
Lokakuu on taas sarjassamme: katson kalenteria, koska yritän muistaa, mitä silloin tein. Kalenteri osasi minulle kertoa sen verran, että tein töitä ja opiskelin. Sain tehtyä ensimmäiset opintopisteeni ja kuohuviinipullon avaaminen alkoi sujua ja siinäpä se oikeastaan olikin. Yhtenä viikonloppuna äitini kävi kylässä ja pidettiin tyttöjen iltaa, mutta eipä lokakuusta sen suuremmin sanottavaa ole.
MARRASKUU
Marraskuu puolestaan alkoi poikkeuksellisesti, kun nousimme siiville ja suuntasimme Italian auringon alle. Lähes viikko Roomassa toi uskomattomia kokemuksia ja loistavan irtioton arjesta. Muistin jälleen kuinka paljon nautinkaan ulkomaan matkailusta. Mitä puolestaan kuului marraskuun loppuun, niin tiukkaa opiskelua ja työntekoa. Eli perusarkea ilman sen suurempia tapahtumia.
JOULUKUU
Joulukuussa jatkoin melko samalla linjalla, eli töillä ja opinnoilla. Kokeilin siipiäni myös muissa toimipisteissä ja oli mukavaa huomata kuinka äkkiä ammattitaito on kehittynyt. Keski-Suomessa tuli vietettyä enemmän aikaa, kun kertaakaan syksyn aikana ja samalla tuli nähtyä ystäviä. On ihanaa muistaa, että kyllä niitä kavereita on olemassa, vaikka he eivät aina olekaan lähellä. Kolilla vietimme aivan ihanan viikonlopun ennen joulua ja joulun vietinkin Keski-Suomessa perheeni kesken, mutta välipäivät menivät jälleen töiden merkeissä.
Tulen muistamaan kuluneen vuoden onnistumisista, ilon hetkistä, itsenäistymisestä ja kasvamisesta. Vuosi 2016 on ollut varmasti yksi merkittävimmistä vuosista elämässäni tähän mennessä. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!